Paperit löytyivät kaapista, vaikka uusia olivatkin. Langaksi kävi virkattujen tossujen jämälanka, ja helmiksi myös jotain kaapin pohjalta löytyvää. Perhosen 'selkämys' syntyi sellaisesta silkkilangan pätkästä joita on paidoissa (joilla saa paidan roikkumaan henkariin). Otan aina langat talteen kun vaatteet tulee pidettyä hyllyllä.
Kannet ja sivuosat piti laittaa ensin erikseen pinoon, koska tein sivuista hieman kansia pienemmät.
Tässä koko paketti yhdessä odottamassa rei-itystä. Reiät tein naskalilla pahvia vasten.
Päällimmäinen kansi oli jotain kovempaa läpinäkyvää paperia, joten en uskaltanut ommella perhosta siihen. Sen sijaan otin perhosen kummatkin paperit, laitoin hieman limittäin, ja niittasin perhosen yhdellä niitillä kiinni kanteen. Pyöritin silkkinauhaa vielä niitin peitoksi, ja solmin kiinni yläosaan tuntosarviksi.
Ja tässä itse sidonnan lopputulos!
Läpinäkyvän kannen jälkeen tuli yksi tummempi sivu ns. nimiösivuksi. Muut sivut olivat sitten vähän vaalempaa, happovapaata paperia. Sain juuri kuvatkin paikoilleen kulmateippien avulla. Ainut asia mikä jäi vaivaamaan oli se, että mitenhän moiseen minialbumiin saisi sellaisen ohuen sivun aina valokuvien väliin niitä suojaamaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti