Oikein ihanaa Juhannusta riiheläisille ja kaikille satunnaisillekkin lukijoille!
Näistä maisemista (vanhan kuvan voimalla) ...
Juhannuksia toivottelee: Mari
Tämä blogi on yhteisöllisen ideoinnin paikka ja edullisten ideoiden sähköinen varasto. ;o) Blogin punainen lanka on materiaalien uusiokäyttö. Blogiin tulee ideoitavaksi aika-ajoin uusia menetelmiä ja juttuja. Sitten vain yhdessä ideoimme mistä kaikesta tekemiset voi toteuttaa. Askartelun aloittaminen ei tarvitse edellyttää kaupassa käyntiä! Eihän?
perjantai 24. kesäkuuta 2011
maanantai 13. kesäkuuta 2011
RSS-syöte !!! ??? ;o)
Nyt tämä bloggaaja on edennyt "opinnoissaan"; Kuulin jostakin, että kunnon blogissa tulee olla mahdollisuus tilata "syöte". Huh! Ensin siis tutkimaan, mikä ihmeen syöte?
Nyt oletan ymmärtäväni vähän paremmin, ja toivottavasti tämän opettelun myötä koko ajan enemmän.
Blogin paljon mainostetussa oikeanpuoleisessa palkissa on nyt "Tilaa"-namikka. Jos juttu on Sinulle tuttu, niin sitten vain tilaamaan. Tässä kuitenkin keltanokkaisen bloggaajan rautalanka-ohjeet... jos nimittäin joku on yhtä ymmällään kuin mie muutama tunti sitte... (Ja jos horisen ihan höpöjä, niin korjaattehan!) :o)
Samoilla Google-tunnuksilla, joilla olet kirjautunut tähän blogiin, voit ottaa käyttöösi syötteen lukuohjelman. Googlella se on Google Reader.
Syötteen lukuohjelma mahdollistaa sen, että voit tuota "Tilaa"-namikkaa painamalla tilata itsellesi viimeisimmät päivitykset blogin tapahtumista. Eli Sinun ei tarvitse käydä jatkuvasti katsomassa onko blogiin tullut jotakin uutta. Sen sijaan saat syötteenlukijapalveluun ilmoituksen päivityksestä. En ole tuota itsekkään vielä aivan loppuun saakka kokeillut, mutta olin ylen onnellinen kun sain/ löysin nuo välineet tuohon palkkiin.
Uskon, että tämä on meille kaikille mukavampaa! Toki tuo laskuri ei naputtele aivan samaan tahtiin ylöspäin. Mutta koitan muistaa, ettei se taida tässä se pääasia olla!
Nyt oletan ymmärtäväni vähän paremmin, ja toivottavasti tämän opettelun myötä koko ajan enemmän.
Blogin paljon mainostetussa oikeanpuoleisessa palkissa on nyt "Tilaa"-namikka. Jos juttu on Sinulle tuttu, niin sitten vain tilaamaan. Tässä kuitenkin keltanokkaisen bloggaajan rautalanka-ohjeet... jos nimittäin joku on yhtä ymmällään kuin mie muutama tunti sitte... (Ja jos horisen ihan höpöjä, niin korjaattehan!) :o)
Samoilla Google-tunnuksilla, joilla olet kirjautunut tähän blogiin, voit ottaa käyttöösi syötteen lukuohjelman. Googlella se on Google Reader.
Syötteen lukuohjelma mahdollistaa sen, että voit tuota "Tilaa"-namikkaa painamalla tilata itsellesi viimeisimmät päivitykset blogin tapahtumista. Eli Sinun ei tarvitse käydä jatkuvasti katsomassa onko blogiin tullut jotakin uutta. Sen sijaan saat syötteenlukijapalveluun ilmoituksen päivityksestä. En ole tuota itsekkään vielä aivan loppuun saakka kokeillut, mutta olin ylen onnellinen kun sain/ löysin nuo välineet tuohon palkkiin.
Uskon, että tämä on meille kaikille mukavampaa! Toki tuo laskuri ei naputtele aivan samaan tahtiin ylöspäin. Mutta koitan muistaa, ettei se taida tässä se pääasia olla!
torstai 9. kesäkuuta 2011
Kirjoittelin aiemmin blogissa tästä muovipussikirjankansi ideasta... Yksilehtisen kirjasen kannet on valmistettu muovipussista silitysraudalla sulattaen leivinpaperien välissä. Muovipussia on kolme kerrosta, jolloin vahvuus tuli mielestäni kohtalaisen hyväksi. Idean pussien sulattamiseen sain opiskelukaveriltani, Lauralta jokunen vuosi sitten ja nyt Marin japanilaisen kirjansidonnan vinkkien jälkeen kokeilin tällaista.
Farkusta kirjan kansiin...
Kiitos Keittiössä tolskaaja postauksesta! Hienoa olet saanut aikaiseksi... Toivottavasti kipinä syttyy!
Näitä kirjansidonnan tyyppejä on valtavasti! Helppoja ja haastaviakin! Vinkkejä löytyy...
Tervetuloa mukaan Merja! Mukavaa kun tulit meän kanssa ideoimaan! :o)
Hiljaiseloa on tämän bloggaajan taholta ollut; yo-juhlia ja hellettä. Eiköhän nuo ole päällimmäisimmät syyt... Mutta nyt!;
Farkkujen lahkeet on hyvää, kodikasta ja helposti saatavaa materiaalia.
Täytyihän sitä kokeilla kirjaankin... Eli muina materiaaleina; vanhaa purettua brodeerattua nauhaa (tuo sydän), pyöreää kuminauhaa (jostakin purettua) ja loppuunmyyntilöydöt; kauniit nauhamaiset langat.
Kansien rakenne on varsin lörppö, mutta tarvittaessahan noihin sisätaskuihin voi jotakin vahvistusta laittaa.
Sisuspapereina jälleen kierrätyskartonki kauppojen paperilavojen välistä.
Tässä viimeisessä kuvassa näkyy, että laitoin kirjan sisälle neljä arkkivihkoa, eli reijitettyä ja ommeltua paperinippua.
Japanilaisessa kirjansidonnassa, tuo solmu tulee yleensä kirjan sisälle, mutta voi sillä leikkiä, kuten me täällä olemme ainakin tähän saakka tehneet.
"Let's play!"
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Eka yritys
Noniin, tuli minullakin ensimmäistä kertaa koitettua kirjansidontaa Marin ohjeiden avulla. Tein vihkosesta minialbumin, ja se taisi onnistua ihan hyvin.
Paperit löytyivät kaapista, vaikka uusia olivatkin. Langaksi kävi virkattujen tossujen jämälanka, ja helmiksi myös jotain kaapin pohjalta löytyvää. Perhosen 'selkämys' syntyi sellaisesta silkkilangan pätkästä joita on paidoissa (joilla saa paidan roikkumaan henkariin). Otan aina langat talteen kun vaatteet tulee pidettyä hyllyllä.
Kannet ja sivuosat piti laittaa ensin erikseen pinoon, koska tein sivuista hieman kansia pienemmät.
Tässä koko paketti yhdessä odottamassa rei-itystä. Reiät tein naskalilla pahvia vasten.
Päällimmäinen kansi oli jotain kovempaa läpinäkyvää paperia, joten en uskaltanut ommella perhosta siihen. Sen sijaan otin perhosen kummatkin paperit, laitoin hieman limittäin, ja niittasin perhosen yhdellä niitillä kiinni kanteen. Pyöritin silkkinauhaa vielä niitin peitoksi, ja solmin kiinni yläosaan tuntosarviksi.
Ja tässä itse sidonnan lopputulos!
Läpinäkyvän kannen jälkeen tuli yksi tummempi sivu ns. nimiösivuksi. Muut sivut olivat sitten vähän vaalempaa, happovapaata paperia. Sain juuri kuvatkin paikoilleen kulmateippien avulla. Ainut asia mikä jäi vaivaamaan oli se, että mitenhän moiseen minialbumiin saisi sellaisen ohuen sivun aina valokuvien väliin niitä suojaamaan?
Paperit löytyivät kaapista, vaikka uusia olivatkin. Langaksi kävi virkattujen tossujen jämälanka, ja helmiksi myös jotain kaapin pohjalta löytyvää. Perhosen 'selkämys' syntyi sellaisesta silkkilangan pätkästä joita on paidoissa (joilla saa paidan roikkumaan henkariin). Otan aina langat talteen kun vaatteet tulee pidettyä hyllyllä.
Kannet ja sivuosat piti laittaa ensin erikseen pinoon, koska tein sivuista hieman kansia pienemmät.
Tässä koko paketti yhdessä odottamassa rei-itystä. Reiät tein naskalilla pahvia vasten.
Päällimmäinen kansi oli jotain kovempaa läpinäkyvää paperia, joten en uskaltanut ommella perhosta siihen. Sen sijaan otin perhosen kummatkin paperit, laitoin hieman limittäin, ja niittasin perhosen yhdellä niitillä kiinni kanteen. Pyöritin silkkinauhaa vielä niitin peitoksi, ja solmin kiinni yläosaan tuntosarviksi.
Ja tässä itse sidonnan lopputulos!
Läpinäkyvän kannen jälkeen tuli yksi tummempi sivu ns. nimiösivuksi. Muut sivut olivat sitten vähän vaalempaa, happovapaata paperia. Sain juuri kuvatkin paikoilleen kulmateippien avulla. Ainut asia mikä jäi vaivaamaan oli se, että mitenhän moiseen minialbumiin saisi sellaisen ohuen sivun aina valokuvien väliin niitä suojaamaan?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)